sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Karanteenipäiväkirja: päivä 7

Tälle karanteenimökille ei tule juoksevaa vettä sisälle. Saunalle vesi tulee pumpulla järvestä, mutta juomavesi kannetaan 20 litran kannuissa Koskenkorvalta. Tai näin tehtiin tähän aamuun asti. Veljeni oli puhunut Isälleni vesikannujen kantamisesta  ja kysellyt tietäisikö hän jonkun säiliön, mihin vettä voisi varastoida isomman määrän kerallaan. Isäni oli alkanut ideoida vanhasta maitotankista siirreltävää vesisäiliötä. Tankki oli jäänyt tarpeettomaksi, kun kotitilallani luovuttiin maidon tuotannosta 25 vuotta sitten.

Veljeni toi autonperäkärryllä ison metallisen säiliön melkein täynnä puhdasta ja raikasta vettä. Enää ei tarvitse kuljetella kanistereita kuin säiliöltä sisälle mökkiin. Oikea paikka säiliölle tulee olemaan muualla kuin tässä koivujen juurella. Paikka vaatii vielä järjestelyjä. 

Luovia ratkaisuja ja kierrätystä parhaimmillaan Isältäni. 




Minäkin oli luova. Maalasin tuohon tontin nurkalle kyltin, jossa on tämän mökin nimi "Villa KuriCat". Kyltin pohjana käytin eilen siivoamani roskalautakasan laudan palasta. Maalin toi Kuopus eilen illalla tullessaan. Tuli samalla kokeiltua miten hääkyltit kannattaa maalata. Kyltin teline, vanhat heinäseipäät, löytyivät koivujen välistä heinikosta.




Illan päätteeksi katsoin eTeatterin produktion, monologinäytelmän Matti Nykänen - Hyppy sumuun. Aloitin katsomisen jo päivällä, mutta Mieheni mennessä nukkumaa, katsoin esityksen loppuun. Oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä esitys. 

Teatteriakin voi katsoa omalta koneelta. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Joka lapsia hellii ja leirillä kellii..."

Kovin on ollut hiljaista tällä blogissa viime aikoina. USA:n koti pakattiin konttiin joulukuussa ja viikkoa ennen joulua palattiin koti-Suom...