Kesää ja perhosia

 

Kesäkuu on ehtinyt jo pitkälle, juhannusviikkoa jo mennään. Täällä Amerikassa juhannus ei ole mikään erityinen juhla, paitsi täällä Genevassa. Juhannusviikon lopulla järjestetään Swedish Days Festival (ruotsalaisten päivän festarit). Viime vuonna festivaali peruttiin, mutta tänä vuonna ne järjestetään jälleen. Ohjelmassa on erilaisia esityksiä, tapahtumia, ruotsalaista ruokaa, vanhojen autojen näyttelyä ja markkinakojuja. Toivottavasti säät pysyvät kesäisinä ja lämpiminä.

Viime viikot ovat olleet helteisiä ja koettiinpa viime  viikonloppuna ensimmäinen tornadohälytyskin. Ennen yhtätoista sunnuntai illalla alkoivat puhelimet kilistä hälytysvaroituksia, yleiset tornado pillit soida ja televisio toisti tornadovaroitusta. Ulkona satoi kaatamalla ja ukkosti. Tuuli ei kuitenkaan ollut mikään erikoisen kova. Suunnittelimme  Mieheni kanssa mihin menemme kodissamme turvaan, jos tornado iskee. Turvallisin paikka on keskellä asuntoa olevien rappusten alle rakennettu komero. Onneksi sinne ei kuitenkaan tarvinnut mennä. Sade loppui ja ukkonen hiljeni. 

Maanantaina luettiin uutisista, että puolen tunnin matkan päässä meistä, Napervillessä, tornado oli iskenyt maahan ja tehnyt aineellista vahinkoa rakennuksille. Ihmisvahingoilta onneksi säästyttiin. 

Kesä on täällä parhaimmillaan, on kukkasia ja perhosia. Tästä aasinsiltaa pitkin tilkkupeittoon, jonka haluan esitellä blogissa tällä erää. 

Löysin Joannan poisto-osastolta keväällä n. metrin kokoisia paneelikankaan paloja, hintaan 2 dollaria kappale. Niitä oli hyllyssä jäljellä 4 kappaletta, joista kolme ostin. (Olisi kannattanut ostaa kaikki!) Paneelissa oli mustalle pohjalle painettu sinisen ja liilan sävyisiä perhosia. Paneelin alalaidassa oli kukkaketo, jossa lenteli perhosia. Idea uudesta peitosta alkoi heräillä heti kaupassa.

Leikkasin kahdesta paneelista alalaidan kukkaosion perhosineen ja ompelin yhteen. Niistä tuli tilkkupeittoni alareuna. Kasasin tilkkupinnan lilan, vihreä ja turkoosin värisistä neliöistä. Kukkakedon applikoin tilkkupinnan alareunaan. Paneelista jäi yksittäisiä isoja perhosia, jotka  sitten applikoin muutamaan kohtaan tilkkupinnassa.

Kun tilkkupinta oli valmis, mietin miten tikkaisin sen. Halusin kokeilla tikata itse omalla koneellani tällaisen hiukan isomman peiton (peiton koko on n. 60 " X 80") Peiton nimen olin päättänyt jo sitä ommellessani. Siitä tuli "Perhosten tanssi" ja siksi tikkailin perhosten lentoratoja. Tämä peitto valmistui aika edullisilla materiaalikustannuksilla. Vanun ostin samasta kaupasta alennusosastolta ja taustan flanelli löytyi hyllystä 50 % alennuksella. Totesin kyllä vanua asetellessani paikoilleen, että en osta enää vanua alennusosastolta. Se ei ollut kovin hyvä laatuista.  

Tässä lähikuvaa  perhosten tanssireitistä

Valmistujaiskuva peitosta otettiin läheisessä puistossa. Siellä on erityinen ruohikko, joka pidetään pitkänä, jotta perhoset ja hyönteiset voivat asustaa siinä. 

Vuosi sitten ajeltiin Helsinki-Vantaa lentokentältä kotiseudulle Pohjanmaalle. Kuvassa yötöntä yötä Lakeuksilla. Tänä kesänä ei Suomeen lennetä, ehkä syksymmällä sitten.

Hyvät Juhannusta Sinulle!

 

Lahjapeitto ja taas mokapaloja

Keväällä tuntui ettei tilkkutöitä oikein valmistunut. Nyt niitä on sitten alkanut putkahdella valmiiksi. 

Yksi peitto, joka valmistui jo pääsiäisen aikoihin kaipaa esittelyä suuremmalle yleisölle kuin vain peiton saajalle. Ompelin tämän peiton Kälylleni syntymäpäivälahjaksi. Fyysisesti hän ei ole vielä peittoa saanut, mutta kuvat peitosta hän on jo nähnyt. Lahjapeitto kotiutuu, kunhan pääsemme käymään Suomessa.

Aloitin tämän lahjapeiton suunnittelun jo viime kesänä. Seinäjoen Ideaparkin Eurokankaan käsityökangaslaatikosta löytyi vaalean sininen kangas, jonka tekstit sopivat kälylleni täydellisesti. Ostin sen ja toin tänne. Siinä vaiheessa ei vielä ollut tiedossa millaisen peiton kankaasta tekisin. 

Syksyn mittaan malli selkiintyi. Halusin käyttää tähän lahjapeittoon Hunter Star - nimistä blokkia, johon löytyi valmis sabluuna tilkkuleikkuriini. Eli pystyin leikkurilla nopeasti leikkaamaan blokkiin tarvittavat kappaleet. Olin suunnitelmissani päätynyt siihen, että halua käyttää peittoon vain muutamaa väriä. Kälyni toivoi vaalean sinistä peittoa.

Tammikuussa aloitin peiton ompelun. Blokit valmistuivat nopeasti ja aloin aavistelemaan, että Suomesta tuomani kangas ei tulisi riittämään. Oli siis keksittävä jotain, millä suurentaisin peittoa. En halunnut lisätä jo ompelemieni blokkien ympärille erillisiä kaitaleita, eli kangaskauppaan etsimään jotain sinistä, jolla jatkaa. 

Kaupassa ihastuin tumman siniseen kankaaseen, jonka väri oli samaa sävyä kuin Suomesta tuomassani kankaassa olevat tekstit. Kotona leikkelin blokin osia tuosta ostamastani kankaasta ja ompelin pari valmiiksikin. Äh, ei hyvä! Tikkupinnasta ei tullut sellainen kuin halusin sen olevan. Siispä uudelleen kangaskauppaan ja tällä kertaa ostin vaalean sinistä kangasta, jossa oli pieniä valkoisia kukkia. Tämä kangas oli oikea valinta. Tilkkupinnasta tuli rauhallinen ja hillitty, juuri sellainen kuin Kälynikin on.  

Taustakankaana käytin flanellia, jossa on mm. hirven kuvia. Kälyni sukunimen vaakunaan liittyy hirvet ja siksi ko. flanelli oli mielestäni täydellinen valinta tämän peiton taustaksi. Suosikki tikkauspaikkani Blue Willow Mercantile tikkasi peittoon tähtiä.

Peitto valmistui ajoissa ja sain lähettää Kälylleni syntymäpäivänä kuvan hänen lahjapeitostaan.

Mutta taas minulla pyöri ompelupöydällä ns. mokapaloja. Nämä palat olivat ihan oikean kokoisia ja oikein kasattuja, mutta väärän värisiä. Mitähän niistä tekisi? Idealamppu syttyi päässäni. Leikkelin leikkurilla vähän lisää valkoisia paloja ja lisäksi punaisia. Kasasin yhteen ja niin valmistui keittiön pöydälle kaitaliina "4th July" eli "4. heinäkuuta", USA:n itsenäisyyspäivän kunnaksi. 

Tähän "4th July " - sarjaan on tulossa toinenkin kaitaliina, keittiössä olevan senkin päälle, mutta se on vielä vaiheessa. Se tulee olemaan hiukan erilainen.