Karanteenipäiväkirja: viimeinen päivä!

Omaehtoinen karanteeni on suoritettu. Olemme terveitä, emmekä sitä mukanamme tuoneet. Toivottavasti! Karanteenimökki on siivottu ja matkatavarat siirretty lapsuuden kotiini, jossa majailemme tämän alkaneen viikon. Entisessä huoneessani tätä postausta kirjoitan.

Eilen kävimme tapaamassa tyttäret ja vävyt Seinäjoella. Tapasimme ensi viikonlopun morsiamen ja tutustuimme Kuopuksen ja Vävyn uuteen taloon. Talontarkastus kun ei lauantaina onnistunut Kuopuksen polttareiden takia 😀. Tuntui hurjalta jättää ensi viikonlopun morsian juna-asemalle illalla ja todeta, että seuraavan kerran tapaamme hääkirkossa.

Kuvassa ovat kaikki kolme tytärtämme, joille Serkkutyttö oli polttarimökillä tehnyt ranskalaiset letit. Keskimmäinen ja oikean puolimmainen ovat kesän morsiamia.

Seinäjoen reissun jälkeen lämmitimme vielä viimeisen kerran karanteenisaunan mutta käristemakkarat jätimme grillaamatta. Oli vielä niin vatsat täynnä, kun käytiin porukalla Ideaparkissa syömässä. Tulipa pikaisesti tuokin paikka nähtyä. Kun vietämme viikon Seinäjoella, tutustumme siihen sitten paremmin,

Karanteenipäiväkirjani loppuu nyt tällä erää tähän. Jatkoa voi tulla, jos paluumatkan Amerikkaan joudumme aloittamaan jossain päin maailmaa 14 päivän karanteenilla. Se karanteeni onkin sitten aivan erilainen.

Karanteenipäiväkirja: päivä 13

13 karanteenipäivä oli niin kiireinen, että kirjoitan tätä päivitystä sunnuntaina.

 Koska karanteenimme on saa sanoa lusittu, eikä mitään oireita ole, päätimme lähteä "humputtelemaan".

Ensin käytiin Mumman ja Paapan luona sopimassa sunnuntain Lincolnin siirrosta vuokratallista kotitilani heinälatoon. Ensi viikolla alkaa hääauton kunnostus. Varaosia tuotiin Amerikasta ja huolto aika Koskenkorvalta on varattu. Vanha auto vaatii aina pientä laittoa ja huoltoa.

Sitten ajettiin Kaskisiin tapaamaan Mummia ja Vaaria, Mieheni vanhempia. Oli mukava nähdä nenätysten. Vuosi sitten tavattiin viimeksi ja tänä kesänä nähdäänkin sitten hiukan useammin, melkein joka viikonloppu, näin karanteenin loputtua.

Tullessamme pari viikkoa sitten tänne karanteenimökille, oli Kuopuksemme jättänyt meille tällaisen kortin.  Kohta on siis virallinen lupa nähdä nenätysten. Illalla seurailimme hänen polttareitaan Instagramista. Olimme yllätysjuonessa mukana; meidän piti mennä lauantaina puolen päivän maissa  katsomaan hänen ja tulevan vävyn uutta kotiaan Seinäjoelle, mutta polttariporukka kaappasi hänet sitä ennen. On tässä vielä onneksi aikaa!

Kaskisista tultiin takaisin päin Kauhajoelle ja Bluesrupima tapahtumaan. Ensimmäisen kerran blueskeikalla neljän kuukauden tauon jälkeen. Olipa mukavaa! Tuttuja tavattiin ja perinteiset Atrian käristemakkarat syötiin. Ilma oli hiukan kalsea, mutta tunnelma lämmin. Se on sitä Suomen kesää.

Karanteenipäiväkirja: päivä 12

Aamu valkeni pilvisenä ja sateisena, mutta iltaa kohden aurinko alkoi paistaa. Nyt kello on 21 ja ulkona aivan ihana kesäsää. Vanhan mainoksen sanoin: "Laitoin saunan päälle. Ja olutta on!" Mieheni ei sentään huudettu järven yli naapurille, joten ihan rauhassa saadaan saunoa kahdestaan. 

Tänään on ollut askartelupäivä meillä molemmilla. Mieheni on askarrellut jalkalistoja mökin alakerran huoneisiin. Veljeni toivomus oli, että karanteenilaiset tekisivät sen. Tänään, ensimmäisenä kesälomapäivänä Mieheni ryhtyi työhön ja sai listat paikoilleen. Pientä säätöä ja suunnittelua vaadittiin joissain kohdissa, mutta lopputulos on hyvä. Mökkilaatuun pyrittiin mutta priimaa tahtoi tulla!

Minä askartelin kortteja; synttärikortteja, kiitoskortteja, kihlajaiskorteja jne.  Ostin Lontoon lentokentältä korttiaskartelu lehden ja siinä oli mukana valmiita korttipohjia, kaksipuolista teippiä ja erilaisia valmiiksi leikattuja kuvia. Niistä oli helppo askarrella. Kortit tulevat heti käyttöön, sillä suvussa on paljon niitä,  joita täytyy tämän loman aikana muistaa.

Ensimmäinen virkattu pöytätablettinikin on viimeistä kierrosta vaille valmis. Valmistuipa se nopeasti! Nyt mietin , millä aineella kovettaisin tai tärkkäisin liinan, jotta se pysyisi suorana pöydällä. Ehkä siihen joku kovetussuihke JoAnnasta (lähinnä Amerikan kotiamme oleva kangas- ja askartelukauppa, vakkari kauppani 😀) löydy. 

Karanteenipäiväkirja; päivä 11

Karanteenipäivät alkavat vähentyä, vielä kolme päivää jäljellä. Mieheni piti aloittaa tänään loma, mutta koko päivän hän sohvan nurkassa istunut ja naputellut tietokonetta tai puhunut puhelimeen. Niin tyypillistä loman alkua.

Eilen kun olin kirjoittanut karanteenipäiväkirjan päivityksen ja istunut sohvalle odottamaan perunoiden kiehumista, kuului mökin ikkunalta pamahdus. Mikä se oli? Katsoimme ikkunasta ulos ja nurmikolla ikkunan alla makasi tikka. Se oli lentänyt ikkunaa päin ja pökertynyt törmäyksen johdosta. Mieheni meni katsomaan lähempää ja totesi Kummeli tapaan: "Det var död!". Lintu oli kuollut. Mieheni siirsi  linnun raadon ojan penkalle; hautajaisia emme alkaneet sille järjestämään.

Olen kaivellut käsityöt esille. Olen yrittänyt neuloa kotona aloitettua villasukkaa, ei ole oikein iskenyt. Sen sijaan innostuin virkkaamaan. Ajatuksena on virkata kotiin keittiön pöydälle tabletit. Virkkaaminen on mukavaa vaihtelua. Matkalaukussa odottaa vielä ristipistotyö, mutta se olkoon laukussa vielä toistaiseksi.

Ensi viikolla, kun karanteenimme loppuu, siirrymme lapsuuden kotiini. Omassa huoneessani on säilytyksessä kangaslaatikoita ja sormet syyhyää kankaita hypistelemään. Ompelukoneeseen en ole koskenut pariin viikkoon. Haikeana olen katsellut  facebook kavereiden ompelu- ja tilkkupäivityksiä.  Uusimmassa Suuren Käsityökerhon lehdessä oli eräs kokeilemisen arvoinen tilkkutyö, johon materiaalit löytyisivät omista tilkkulaatikoistani. Se menee kokeiluun ensi viikolla, kunhan Mumman hääjuhlamekko on ensin saatu kuntoon.

Karanteenipäiväkirja: päivät 9 ja 10

Kulunut korona kevät on mennyt ilman erityisiä muistijälkiä. Päivät ovat olleet samanlaisia. Aamulla herätessä on miettinyt onko arkipäivä vai viikonloppu. Mitään erikoista ei tapahtunut. 

Mitään erityistä ei ole koronamökilläkään viime päivinä tapahtunut. Ilmat viilenivät ja muuttuivat sateisiksi. Karanteenipäivänä n:ro 9 pesin ne mökin ikkunat, jotka olivat jääneet Kälyltä pesemättä. Saunatuvan ikkunat odottavat vielä inspiraatioita.  Muuten päivä kuluikin Netflixin sarjaa katsoen. Sain Mieheltäni joululahjaksi  vastamelukuulokkeet. Niinpä hän sai illalla huudella aika kauan vastausta kysymykseensä "Lämmitetäänkö sauna?" Voi olla, että syynä oli myös se, että uppoiduin jännään sarjaan aika syvälle.

Kuva on otettu aamuyöllä su - ma välisenä yönä. Kuinka tuo lintukin sattui lentämään taivaalla juuri  kun otin kuvaa?

Tänään karanteenipäivänä n:ro 10, oli vuorossa pyykkipäivä. Kävin lapsuudenkodissani pesemässä  pari koneellista pyykkiä. Osan kuivatin pyykkinarulla jo siellä, mutta osan toin tänne mökille kuivumaan. Lainasin äidiltä pyykinkuivatustelineen.

Sitten onkin taas uusienperunoiden keittämisen aika ja illan suussa vähän Netflix sarjaa, sillä Miehen työaika kestänee n. klo 22. Iltavuoro siis. Työt kun tehdään karanteenissa Amerikan kellon mukaan.