tiistai 17. syyskuuta 2019

Suomessa lomalla

Mieheni työnantaja kustantaa kerran vuodessa edestakaisen matkan Suomeen meille molemmille.Niinpä vietimme osan Mieheni lomasta Suomessa. Hän oli kaksi viikkoa, minä kokonaisen kuukauden. Minulla kun ei tänne Amerikkaan ole mitään sitoumuksia, pystyin olemaan Suomessa niin kauan kuin halusin. Tuolta ajalta ei paljon facebook päivityksiä tehty … mitä sitten lomalla teimme?

Tapasimme tyttäriämme ja vävyjä = Rakkaita, niin paljon kuin se aikataulullisesti oli mahdollista. Rapsuttelimme Rakkaiden koiruuksia. Pienin, Riemu, tuntui kasvavan tuon kuukauden aikana silmissä!

Asuimme minun vanhempieni luona ja oli ihanaa, että osa sukulaisista pääsi tapaamaan meitä sinne. Kävimme Mieheni vanhempien luona nauttimassa kesäisestä merikaupungista ja pihasaunaan lämmöistä. Pihasaunassa sanominen jäi talvella tekemättä ennen tänne lähtöämme, joten nyt otimme sen takaisin korkojen kera. Pihasaunaa kaipaamme täällä monesti! (Rakkaiden lisäksi 😊)

Vietimme veljeni pyöreitä synttäreitä uimarannalla katsellen veljentyttöjen uintia ja nauttien todella lämpimästä päivästä. Juhlan kruunasi valtaisa pehmisannos paikallisen leirintäalueen kahviossa. Veljen syntymälahjasta kirjoitinkin jo edellisessä blogissani.

BluesFamilyn perinteistä mökkiviikonloppua oli odotettu! Mökkiviikonloppu sattui kesän kuumimpaan viikonloppuun, joten järveen oli välillä mukava pulahtaa virkistäytymään. Seura oli täydellistä ja sanoin ruoka. Frisbeekisa oli kova ja totinen; siis miesten osalta. Naisten kisa on niin helppo, kun on vain yksi osallistuja … minä! Voittopokaali jäi mökille ja illalla tuli kuvia, kuinka Poika saunoi. Onnittelut vielä tämän vuotiselle voittajalle, Karpalle ja kiitos BluesFamilylle mökkiviikonlopusta!

Kesälomaamme kuuluivat myös häät. Tänä kesänä juhlimme kummityttömme hääjuhlaa Etelä- Suomessa. Amerikan kummisedällä oli tärkeä rooli hääautonkuljettajan. Juhlat olivat hääparin näköiset eli siis aivan ihanat! Oli mukava tavata tuttuja vuosien takaa, sillä kummityttömme ei ole sukulaisiamme vaan tunnemme kummitytön isän n. 40 vuoden takaa. Häälahjan olettekin nähneet edellisessä blogissa.

Ensi kesänä on jälleen häät, tällä kertaa omien Rakkaidemme. Suomi lomamme sijoittuu siis ensi vuonna samoihin aikoihin kuin tänäkin vuonna. Loman aikaamme sijoittuu muitakin sukujuhlia.  Menneellä lomalla ehdin nähdä jo ensi kesän hääkirkon ja juhlapaikan. Hääjuhlien ideointi lähti käyntiin ja joitain ideoita päätettiinkin Morsiamen kanssa toteuttaa.

Mieheni lähdettyä takaisin häiden jälkeen, minä jäin vielä etelään. Kävin töissä hakemassa Marian, Joosefin ja Jeesus-vauvan mukaani. Siis lyijyjalkanuket, joita olen tehnyt. Täällä Amerikassa on hiukan vaikea selittää millaisia nukkeja nämä lyijyjalkanuket ovat, joten nyt voin konkreettisesti näyttää, tällaisia nukkeja minä teen. Samalla tapasin työkavereita ja vaihdoimme päällimmäiset kuulumiset. Töistä ajoin Varsinais-Suomeen tapaamaan sukumme toista miniää ja kummipoikaamme.

Olin jo keväällä kysynyt Veljeltäni, tietäisikö hän, joitain innokkaita, jotka lähtisivät tädin kanssa katsomaan Ähtäriin Panda-karhuja. Veljelleni ja kälylleni ei sopinut (harmi 😂), joten veljen tytöt  lähtivät kanssani eläintarhaan. (Alunperinkin oli tarkoitus, että teen tyttöjen kanssa tämän retken) Vietimme mukavan lauantaipäivän katsellen eläimiä, niitä pandojakin ja jutellen. Tytöiltä tuli osuvia kysymyksiä myös Amerikassa asumisesta ja elämän erilaisuudesta Suomessa ja Amerikassa. Odotan innolla heidän vierailuaan tänne ensi vuonna. Niin ja tietenkin Veljen ja kälyn!

Esikoisen kanssa vietimme turisteina Helsingissä pari päivää. Jalat kipeinä kiersimme museoita: Amos Rex, Kansallismuseo, Design Museo ja Kiasma. Kävimme myös paljon puhutussa Oodissa ja olihan se mahtava. Leffa Tennispalatsissa olutta siemaillen, kruunasi kulttuuriretkemme. Matkustimme junalla Helsinkiin ja totesin, että on se kätevää! Junat ovat hiljaisia, moderneja ja siistejä …. toisin kuin täällä Chicagossa. Kun vielä kävin Rakkaiden kanssa kesäteatterissa, pelaamassa frisbeegolfia (koiruudetkin olivat mukana) ja serkkutytön kanssa paikallisilla musafestareilla, oli Suomi - lomani täydellinen. Törnävän fribarata jäi vielä ensi kesään!

Olinko kokonaisen kuukauden tekemättä tilkkutöitä? En ollut! Vein vanhempieni luokse säilytykseen muutamia laatikoita tilkkukankaita kun lähdimme tänne Amerikkaan. Kävin niitä läpi eräänä ukkospäivänä, leikkelin palasia ja ompelin pari tilkkupintaa kirkolle. Olihan ne helpompi kuljettaa valmiina kuin palasina! Tilkkupiirin naiset olivat ihmeissään kun vein tilkkupinnat piiriin; olinko todella tehnyt ne Suomessa ja tuonut tänne. Vitsailin, että peiton taakse täytyy laittaa merkki " Made in Finland".







tiistai 10. syyskuuta 2019

Kesän lahjapeitto paljastuksia

Lomat on pidetty ja normaaliin Amerikan arkeen palattu. Saimme nauttia Suomen lämpimistä kesäilmoista, jotka olivat Chicagon lämpötiloihin verrattuna aivan ihanat! Chicagossa elokuun lämpötilat olivat päälle 30 astetta ja kuuma kosteus vielä päälle. Huh, huh! Mies oli Suomessa kaksi viikkoa mutta minun lomani kesti kuukauden. Lomastani Suomessa kerron tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessa.

Eräs lomamme päätapahtumista oli kummityttömme hääjuhla.
Nyt voin jo paljastaa mitä tein nuorelleparille häälahjaksi!

Tämän peiton tein kevään aikana. Idean peittoon sain jo tammikuussa
Instagramista. Olen kirjoittanut tämän puhekuplablokin kokeilupeitosta blogissani huhtikuussa.

Aloitin peiton teon keväisessä tilkkuretriitissä ja se tikattiin koneella paikallisessa tikkausliikkeessä. Tikkauksessakin on sydämiä.

Peiton nimeksi tuli "You have a messenger" (Sinulle on viesti) Puhekuplissa tosiaan oli viestejä. Sydämet puhekuplan sisällä on tehty kankaasta, johon oli piirretty sydämiä. Viiteen puhekuplaan kirjailin viestin: I 💗 Y, hääparin nimikirjaimet ja hääpäivä, MRS ja MRS2. Viimeiseen kuplaan kirjailin hyvin arkisen viestin "Tuo … maitoa, juustoa, leipää …"

Peitto ei ole kooltaan parisängyn peitto, mutta päiväunille sen alle mahtuu hyvin pariskunta. Varsinkin kun tässä vaiheessa avioliittoa nukutaan vielä hyvin lähekkäin!

Pikkuveljeni täytti heinäkuussa pyöreitä vuosia. Keväällä tajusin, että hänellä ei vielä minun tekemää tilkkupeittoa. Joten tuumasta toimeen ja peiton tekoon.

Tämän peiton mallin löysin facebookin tilkkuiluryhmästä. Siihen on käytetty sinisistä kankaista tehtyjä kolmioita, jotka on ommeltu yhteen sen kummemmin suunnittelematta järjestystä. Peiton työnimi oli "Koodarin päiväuni".

Roadtripillä  rakkaiden kesävieraidemme kanssa kävimme Detroitissa Henry Ford museossa. Siellä oli juuri silloin Star Trek näyttely, jonka tiedän olevan veljeni suosikkisarja. Näin museon kaupassa Star Trek hihamerkkejä, mutta vielä silloin ei sytyttänyt. Vasta kotona tajusin, että tuo merkki täytyy saada veljen peittoon. Siis tilaus Amazoniin ja merkki tuli Kiinasta perjantaina, kun lähtömme Suomi-lomalle oli sunnuntaina. Hyvin ehdin ommella merkin paikoilleen. Star Trek - merkki näkyy kuvassa peiton alanurkassa.

Peitto sai lopulta nimekseen "Nörtin päiväuni", sillä veljeni ei enää koodaa työkseen. Vuori on tähti kuvioista flanellia ja tikkaus pilvikuvioita. Tikkaus tehtiin koneella samassa paikassa, jossa tikkautin hääparinkin peiton. Tämän peiton alla voi nörtti nähdä hyvinkin lennokkaita ja vauhdikkaita päiväunia.



Greenwich Square - Greenwich neliö

Tämän tilkkutyön aloitin jo ennen koronaa. Sen piti olla minun tilkkutyöni tilkkukiltamme isossa tilkkunäyttelyssä syksyllä 2020. Sattuneest...