tiistai 29. tammikuuta 2019

Dinosaurus sakset



Huom! Tämä kirjoitus sisältää tuotesijoittelua, josta ei kuitenkaan makseta mitään. : )

Viime aikoina on kierrelty erilaisissa kaupoissa.Täytyy löytää se oma suosikkikauppansa läheltä kotia, josta löytää helposti kaiken tarvittavan, ilman että täytyy kiertää koko kauppa. Oikeasti on ollut myös monenlaista ostettavaa, kun konttimme ei vielä ole saapunut.

Ensimmäisellä viikolla paikallisen "Prisman" valikoimaan tutustuessa, huomasin tutun näköisiä tarvikkeita, Fiskarsin saksia. Ja minä kun pakkasin kaikki sakseni konttiin, kun ajattelin ettei täällä kuitenkaan ole samalaisia!

Itselleni sakset ovat erittäin tärkeä työväline. Melkein jokaiselle materiaalille on omat saksensa. Ompelijat tietävät, että kangas saksilla ei paperia leikata ja toisin päin. (Ja myös ompelijan perhe tietää tämän!) Voisin jopa nimittää itseäni eräänlaiseksi saksifriikiksi,sen verran paljon erilaisia saksia löytyi ompeluhuoneestani, kun sitä muuttoa varten tyhjäsin.


Niinpä seuraavan kerran tuohon kauppaan mentäessä, ostin sakset; isot ja pienet dinosaurus sakset. Pienemmät olivat jopa alennuksessa. Saksien terien muotoilu tuo mieleeni lentävän dinosauruksen pään ja siksi nimitän näitä dinosaurus saksiksi. Sakset on valmistettu Kiinassa, vaan eipä taida suomalaisetkaan sakset olla enää Suomessa valmistettuja. Tuttu oranssi väritys on kuitenkin säilynyt.

Leikaavan käden asento on erilainen kuin normaaleissa Fiskarsin saksissa ja samalla tavalla istuvat käteeni kuin Suomesta mukanani tuomat sakset. Saksien kädensija on korkeammalla pöydän pinnasta leikatessa. Pidempi aikainen käyttö osoittaa, miten toimivat ja millaiselle materiaalille sopivat parhaiten. Ovatko parhaimmillaan ohuissa vai paksuissa kankaissa, aika näyttää. Lyhyen kokeilun perusteella tuntuvat hyviltä ja ovat varmaan käytössä vielä pitkään. Yksiäkään Fiskarsin saksia en ole elämäni aikana vielä rikkonut, joten toivotaan näiden dinojen laadun olevan samaa luokkaa.

Tässä kuva dinosaurus saksista Fiskarsin keittiö saksien kanssa.

torstai 24. tammikuuta 2019

Tilkkutäkki




"On sängyn päälle levitetty tilkkutäkki suuri.
Nuo monenlaiset kauniit värit yhteen sopii juuri."

Näin alkaa Jaakko Löytyn tunnettu riparilaulu, Tilkkutäkki. Meillä sitä nimitetään tilkkuilijan tunnuslauluksi. (Siis mieheni nimittää!)

Tähän hetkiseen elämäntilanteeseen tuo laulu sopii erittäin hyvin. Eteeni on levitetty suuri tilkkutäkki. Tuo tilkkutäkki on mahdollisuus kokea ja elää elämää Amerikassa. Siksi myös valitsin blogini nimeksi Eijan tilkkutäkki. Tilkkutäkissä yhdistellään eri värejä ja muotoja.  Joskus tuntuu, että joku kangas ei tilkkuna sovi valmistuvaan tilkkutyöhön. Kun kokonaisuus on sitten valmis, sopii erilainen palakin täydellisesti paikalleen. Kuvassa oleva peitto tuli muistaakseni pakattua mukaan. Konttia, jossa huonekalumme ja tavaramme seilasivat yli Atlantin, odotellaan vielä.

Uusi elämänvaihe Chicagossa on alkanut. Edessä on paljon uusia juttuja, joista ei onneksi vielä tiedä, mitä ne pitävät sisällään. Isoimmat asiat on selvitetty, kuten pankkitili, vuokrasopimus uuteen asuntoon, sähköt, vedet, kaasut, miehen työkuviot jne. Itselläni on sosiaaliturvatunnus vielä hakematta, mutta se hoidetaan ensi viikolla.

Uutta on myös tämä blogi. Olen töissä ollut yhtenä kirjoittaja seurakuntamme Usko ja Ilona blogissa, mutta oman blogin kirjoittaminen on hiukan erilaista. Tai ainakin siltä se tuntuu tällä hetkellä! Kun aloimme puhua ystävillemme tänne Chicagoon muuttoa, kaikki toivoivat saavansa kuulla kuulumisia. Onhan sitä Facebookit ja muut, mutta jo silloin Suomessa minulle heräsi ajatus, tällaisen blogin pitämiseen. Sukulaiset ja ystävät, olkaa hyvät, Ameriikaan terveisiä saatte lukea täältä!

Varoituksen sana! Blogi tulee sisältämään paljon ihmettelyä Suomen ja Amerikan eroista. Täällä tulee olemaan kuvia ja kommentteja tilkkutöistä, askarteluista yms. käsillä tekemisen asioista, sillä ne ovat minun henkireikiäni täällä vieraassa ympäristössä. Blogissakaan en pääse eroon pilkuistani; tulevien vuosien aikana saattaa löytyä uusia ideoita omaan työhöni Keravan seurakunnassa. Polku Genevan luterilaiseen kirkkoon on jo löytynyt!

"Siis pilkullisen trikootilkun, froteen puna harmaan. ja haalistuneen farkkukankaan siinä näet varmaan. Hei, Halleluja, Una Sancta, Yksi, pyhä yhteinen, yhteinen!"

(Oikeasti, en yhdistä näin erilaisia kankaita samaan tilkkutäkkiin!)





"Joka lapsia hellii ja leirillä kellii..."

Kovin on ollut hiljaista tällä blogissa viime aikoina. USA:n koti pakattiin konttiin joulukuussa ja viikkoa ennen joulua palattiin koti-Suom...