Mieheni on tehnyt jo pari viikkoa töitä kotoa käsin. Se on vaikuttanut omaan elämääni eniten. Ei enää yksinäisiä päiviä kotona ompelukoneen kanssa 😁. Sitten peruttiin tilkkupiirin tapaamiset kirkolla ja englannin tutoroinnit kirjastolla. No, niistä seurasi lisää vapaa-aikaa. Peruutukset koskivat myös erilaisia tapahtumia. Tilkkunäyttely Nappervillessä peruttiin ja se jo vähän harmitti. Samaan aikaan tuli tietoa Suomesta, että Finnquiltin Tilkkurata -tapahtuma Järvenpäässä peruttiin. Sinne en olisi joka tapauksessa päässyt osallistumaan. Nyt on peruutettu huhtikuulle varattu matkamme San Franciscoon, Apocalyptican keikka toukokuulta ja Kinky Boots -musikaali Vapun päivältä. Harmittaa vähän enemmän. Näihin kun oli liput jo ostettuna.
Koska Järvenpään Tilkkurata tapahtuma peruttiin, esittelen työni, jotka olisit nähnyt tapahtumassa Mitään hienoa videoesittelyä en voi tehdä, sillä työt ovat Suomessa ja itsellä vain muutama kuva töistä.
Viime syksynä osallistuin Finnquiltin kilpailuun "Tilkkua ylle"" Tein sinne tällaisen mekon.
Alkuideana oli harmaa sävyinen tilkkupaketti, johon lisäsin oranssin sävyisiä kankaita. Löysin Tilkkukiltani lahjoituspöydästä tilkkuaiheisia ajatelmia sisältävän kankaan ja lisäsin näitä ajatuksia blokkeihin.
Mekon kaavana käytin Kässäkerho Pompomin Monday mekkokaavaa, josta pidän kovasti.
Tuolla kaavalla tehty mekko on juuri nytkin päälläni!
En päässyt kymmenen parhaan joukkoon, mutta osallistuminen oli mukavaa. Ja työni olisi ollut esillä tilkkutapahtumassa. Itselleni se olisi ollut palkinto jo sinänsä.
Tässä kuva yhdestä tilkkuajatuksesta, joka on mekossa. |
Syksyllä ilmoittauduin mukaan ryhmään, jossa kukin osallistuja teki yhden pienehkön työn, johon innoituksen sai edellisen tekijän työstä. Siis vähän niin kuin Rikkinäinen puhelin -leikki, mutta nyt läheteltiin valmiin työn kuva seuraavalle tekijälle, lauseen kuiskaamisen sijaan. Työn tekemiseen aikaa annettiin yksi kuukausi.
Minulle annettiin joulukuu työskentelykuukaudeksi ja sainkin sähköpostiini marraskuun lopulla kuvan edellisestä työstä. Siinä oli palasia tiiliseinä kankaasta ja iso alue, kuin kukkaniitty, harmaita sävyjä. Minua alkoi kiehtoa tiiliseinä ja kukkaniitty.
Ompeluhuoneeni sohvalla olevassa kangaskassassa oli tiilen väristä kangasta, jonka olin löytänyt Pelastusarmeijan kirpputorilta. Sitten muistin, että olin ottanut jälleen kerran Tilkkukillan lahjoituspöydästä valmiiksi leikattuja vihreitä lehtiä ja valmiiksi ommeltuja suikaleita.
Näistä lähtökohdista työni alkoi hahmottua. Tein ensin tasaisen tiiliseinän, johon käytin tiilen värisen kankaan nurjaa puolta. Sitten aloin sommitella varsia ja lehtiä kukkakimpuksi. Kukat päätin tehdä erikokoisista ympyröistä, jotka kiinnitettäisiin työhön tikkaamalla.
Tässä kuva työn hahmottelusta itsenäisyyspäivän aamuna.
Finnquilt yhdistys halusi lähettää suomalaisten tilkkuilijoiden töitä Luxemburgiin toukokuussa järjestettävään näyttelyyn. Näyttelyn teema oli "Liikkeellä". Taas innostuin, tein sinne tällaisen kilpikonna seinävaateen. Ajatukseni oli "'Liike se on pienikin liike... hitaasti mutta varmasti". Kilpikonnat muistuttavat minua näistä Illinoisin kilpikonnista, joita en ole nähnyt, mutta joista olen kuullut.
Viime viikolla tuli viesti, että työni on valittu mukaan. Näyttely on TIETYSTI tältä vuodelta peruttu, mutta elämä jatkuu... ensi vuonna sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti