Valmistakin on saatu aikaan

Facebookissa olen jakanut kuvia kahdesta tilkkupinnasta, jotka olen täällä Amerikassa tehnyt. Mallit ovat löytöjä internetistä. Minulla ei ole ollut  näihin tilkkublokkeihin ohjetta; olen vain itse miettimällä ja kuvaa katsomalla päätellyt miten ne tehdään. Löysin sydänpeittoon ohjeenkin, jonka olisi 10 dollarilla voinut tilata. Kannustava Mieheni totesi, minun pystyvän toteuttamaan mallin ilman ohjettakin.  Ja niinpä sitten vain kokeilemaan ja tekemään. Ei ollut kovin vaikeaa.  

Nyt olen tehnyt molemmat peitot valmiiksi; laittanut vanun vuorin ja tilkkupinnan väliin, tikannut tikkaukset ja kantannut reunat.

Molemmissa peitoissa olen harjoitellut tikkaamista omalla ompelukoneellani. Suomessa olisin ehkä vienyt tilkkupeitot Töölön Tilkkupajalle tikattavaksi, mutta näihin kokeilin omia konetikkaustaitojani. Tiedän kyllä paikan täältä Chicagon alueeltakin, johon peiton voi viedä tikattavaksi, mutta teen sen vasta isomman peiton kanssa.

Tässä sinisessä peitossa on valkoisen puhekuplan sisällä punainen sydän. Peitolla ei ole nimeä. Punaisissa sydämissä on valkoisia palloja. Kuvassa yksiväriseltä näyttävässä kankaassa ne ovat pieniä. Halusin peitolle värikkään reunan ja siksi tein sen sydän kankaista, jotka sain kulumaan samalla kulumaan loppuun.  

Sydämet tikkasin ympäri punaisella langalla ja sinisiin väleihin vapaasti mutkia ja sydämiä sinisellä langalla. Tämä on sitä ns. vapaata tikkausta. Se ei ihan mennyt putkeen, eli tämä tekniikka vaatii vielä harjoittelua. Koska peitto ei tule kenellekään lahjaksi, tikkaus kelpaa minulle.

Beige -punaisessa peitossa hyödynsin kirpparilta löytämiäni tilkkuja. Punaiset ja kukkakuvioinen kangas sopivat niin hyvin yhteen, että niistä oli pakko kehitellä jotain. Katselin Instagramista tallentamaani kuvaa ja  kehittelin, miten tilkkupinnan voisi toteuttaa. Pinnasta tuli mielestäni kaunis ja rauhallinen. 

Tikkasin vapaasti ison sydämen yksivärisiin paloihin. Tai siis piirisn sen ensin merkkaus kynällä ja sitten ompelin. Reunuksen sydämet piirsin sapluunalla ja ompelin.

Aika monen olen kuullut sanovan, että vapaaseen tikkaamiseen jää koukkuun. Onhan se mukavaa. Tehdessä oppi niksejä miten kannattaa tikata, mutta koukkuun en vielä jäänyt. Lisää harjoittelua siis.

Olen kuitenkin näihin kahteen valmiiseen työhön tyytyväinen, mielestäni ne onnistuivat. Saajaa peitoille ei ole, eli kaappiin muiden valmiiden töiden joukkoon  peitot kääräisin.