torstai 5. elokuuta 2021

Go West

1980 - luvulla Pet Shop Boys yhtye lauloi "Go West" (suom. Mene Länteen). Tänä kesänä tottelimme tuota käskyä. Päätimme tehdä Mieheni kesäloman aikana roadtripin eli automatkan läntiseen osaan Amerikkaa. Reissukartallamme oli paljon käymättömiä osavaltioita juuri sillä suunnalla. Varasimme reissuun aikaa kolme viikkoa, joista yhden viikon päätimme olla majoittuneena RCI lomaosakkeessa Renossa. Viime vuodelle varattu viikkomme kun peruuntui koronan takia.

Maileja reissullemme kertyi yli kuusi tuhatta, joista suurimman osan Mieheni ajoi. Hatun nosto hänelle! Nähtiin erilaisia maisemia, vuoristoja, tasankoja. Tyynen meren rantoja, vuoriston kirkkaita jokia. Intiaani ja uudisraivaaja kulttuuria. Kiehtovaa ja mielenkiintoista.

Turistinäkökulmasta esittelen muutamia itselleni reissun huippuja.

Lähdimme reissuun USA:n itsenäisyyspäivän aattona. Olimme aikaisin liikenteessä varsinaisena itsenäisyyspäivänä ja satuimme hiukan ennen puolta päivää johonkin pikku kaupunkiin Iowassa. Pääsimme seuramaan itsenäisyyspäivän paraatia. Liikkeellä oli erilaisia kulkuvälineitä, vanhoja autoja ja traktoreita. Karkkeja lenteli kuten Suomessa penkkariajeluilla. 

Mount Rushmore Etelä-Dakotan osavaltiossa on ollut se nähtävyys, jonka olen halunnut nähdä täällä Amerikassa asuessani. Olihan nämä presidenttien päät aika vaikuttavat! Maan edellinen presidentti haaveili omasta kasvokuvastaan tuohon viidenneksi, mutta onneksi niin ei tule tapahtumaan. Toivottavasti!

Mount Rushmoren maisemat toivat mieleen kotoisat mäntymetsät ja vuoret. Vaikka näkymät olivat hiukan valtaisammat kuin kotiseutuni "suurella" Käräjävuorella.

Amerikassa on paljon luonnonpuistoja, joihin pääsee ajelemaan autolla ja tietysti myös vaeltelemaan. Villieläin luonnonpuistossa näimme mm. biisonilaumoja todella läheltä. Biisoni sonni on kunnioitusta herättävän kokoinen. Kun kaksi heistä alkoi kisailemaan, tanner tömisi ja hiekka pöllysi. Laitoin hiljaa auton ikkunan kiinni ja pyysin Miestäni ajamaan pois. Vaan, eipä siinä olisi auton pellit paljon painaneet, jos nämä eläimet olisivat päättäneet tulla autoa koettelemaan.

Kuvassa bootsi taidetta Cheyennen kaupungissa Wyomingin osavaltiossa. Vanhassa kaupungissa oli jokaisessa kadun kulmassa eritavalla maalattu iso bootsi. Hauska idea! Rapid Cityssä  Etelä Dakotassa oli keskikaupungin risteyksissä presidenttien patsaita. Kaikkia ei ehditty käydä katsomassa, sillä ukkoskuuro yllätti. 











Kun lapset olivat pieniä, varsinkin 
Esikoisemme oli rakastunut piirrettyyn Pikku Tassu dinosaurus videoon. Kuvassa suuri laakso häämöttää Coloradossa. Laaksosta on löytynyt oikeita dinosauruksen luita. Me ei kuitenkaan lähdetty niitä katsomaan, maisemien ihailu riitti. Tämä kuva on omistettu Esikoiselle! "Äiti, suuri laakso, ne löysi suuren laakson!" 




Utahin Salt Lake citystä kun ajettiin länteen päin, tein varressa oli jotain valkoista... kuin lunta mutta se oli oikeasti suolaa. Bonneville Salt Flats on suolaksi kuivut järvi, jonka päälle pääsi omalla autolla ajelemaan. Ei kokeiltu nopeusennätystä, vaikka niitä tällä järvellä tehdään.
Ilma suolajärvellä oli kuumaa ja kuivaa.


Nähtävyys, jotka ehdottomasti halusin nähdä, oli San Franciscon kaupunki ja sen Golden Gate silta. Risteilyllä seilasimme sillan alta ja pilvet peittivät sillan, mutta seuraavana päivänä oli selkeämpää kun ajoimme sillan toiselle puolelle. Vietimme pari päivää kaupungissa vilvoittelemassa; kaupungissa oli huomattavasti viileämpää kuin mantereella.
Jim Hendrixin kodin nurkilta löytyi mielen kiintoisa turistikauppoja. Peace and Love (rauhaa ja rakkautta), hippiaate oli voimakkaasti esillä. Marisätkät tuoksui ja kaduilla makoili kodittomia. 


Länsi rannikon ranta on jylhää ja kalliosta. Aallot tyrskysivät ja aurinko paistoi lämpimästi. Poukaman jälkeen ilmestyi aina vain kauniimpi kallioinen poukama. Mieheni, joka harrastaa valokuvausta pysähtyi tuon tuotakin ottamaan valokuvia näistä maisemista.

Ajoimme länsirannikolle Genevasta katsottuna "eteläisten" osavaltioiden kautta (Iowa, Nebraska, South Dakota, Wyoming, Colorado, Utah). Nevadan Renossa viivyimme viikon, käyden siitä San Franciscossa ja Lake Tahoella (iso kirkas vesinen järvi Renon lähellä).  Pohjois Kalifornian rannikkoa pitkin Oregoniin, pieni koukkaus Washingtonin puolelle, Montanan kautta Idahoon. Montanan puolella nähtiin savuavia metsiä, mutta onneksi ei eksytty keskelle metsäpaloja. Sitten oli vuorossa North Dakota ja  Wisconsin. Siinä osavaltiot, joilla tuli käytyä.  

Pohjoisella paluureitillä ei ollut etukäteen suunniteltuja paikkoja, missä olisimme halunneet käydä. Pysähdyimme kun vastaan tuli jotain mielenkiintoista. Facebook ystäviltä tuli myös hyviä vinkkejä missä kannattaa käydä.

Pikkuhiljaa vuoret muuttuivat matalimmiksi ja maisema alkoi muistuttaa tuttua lakeutta. Kotiin Illinoisiin oli mukava palata 22:n reissupäivän jälkeen. 

Siis mitä, eikö yhtään tilkkukauppaa tai tilkkumuseota osunut matkalle? Osui toki ja niissä käytiinkin. Niistä kerron seuraavassa blogissa.
















2 kommenttia:

  1. Kiitos kivoista reissukuvista ja kertomuksesta, mielenkiintoista:)

    VastaaPoista
  2. Olihan siellä nähtävää ja paljon! Kiitos kuvista:)

    VastaaPoista

"Joka lapsia hellii ja leirillä kellii..."

Kovin on ollut hiljaista tällä blogissa viime aikoina. USA:n koti pakattiin konttiin joulukuussa ja viikkoa ennen joulua palattiin koti-Suom...