Tilkkuja lännen reissulta

 Edellisessä postauksessani kerroin meidän roadtripistämme länteen, sen huippu kohdista. Jätin tietoisesti kertomatta tilkkuiluun liittyvät asiat, joten "raporttia" niistä tulee tässä.

Roadtrippimme ensimmäinen kohde oli Iowan tilkkumuseo. Jo keväisellä reissullamme Kansan Cityyn bongasin moottoritiellä ko. museon mainoksen ja käännyimmekin liittymästä mennäksemme sinne. Tarkistin aukioloajat Googlesta ja museo olisi mennyt kiinni puolen tunnin kuluttua. Ei kannattanut lähteä sinne suuntaan. Siksi tämä kohde siirtyi kesän reissulle. 

Museo löytyi helposti ja teimme Mieheni kanssa suunnitelman. Hän lähti tutustumaan viereisessä korttelissa olevaan näyttelijä John Waynen museoon ja minä tänne. Hän tuli kyllä museostaan aikaisemmin pois kun minä täältä.

Museo oli yllättävän pieni. Vain yksi korkea huone ja pieni parvi. 

Museossa oli esillä New Yorkin tilkkukillan 40 -vuotis juhlanäyttely. Siksi kaikkien näyttelyssä olleiden töiden koko oli 40" X 40". Työt olivat tyyliltään moderneja. Hienoja ja taitoa vaativia töitä kuitenkin. Esimerkiksi tämä.

Charlotte; Rachel Dorr

Työn tausta oli ommeltu pienistä trikootilkuista, jotka olivat vanhoista tytön vaatteista ja tytön kuvaan oli käytetty puuvillakankaasta. Hyvä idea ja ihana työ.  

Terra Firma; Iris Goven

Life Begins at 40; Robin Schwalb

Renewall Xll; Randy Frost

Museo osuus oli keskittynyt tilassa olevalle parvelle. 

Parven alla oli pieni kirjasto, josta sai lainat tilkkuaiheisia kirjoja.

(En lainannut!)

Parvella oli vitriinissä näyttely, jossa oli erilaisia kankaista tehtyjä kasvomaskeja. Oltiin siis ajanhermolla. Hienoja ja taidolla tehtyjä maskeja. Ei käytännöllisiä, mutta oivaltavia ja hauskoja.

Museossa oli myös pieni myymälä, jossa tein mukavia ostoksia. Niin ja museon vieressä olevasta kangaskaupasta tarttui mukaani myös jotain pientä. Kuten monesta muustakin kangaskaupasta, joissa matkallamme käväisin.

Amerikan alkuperäisväestö eli tunnetummin intiaanit ovat tehneet ja tekevät tilkkutöitä. Heidän yleisin mallinsa oli vinoneliöistä tehty tähti. Työt, joita näin, eivät olleet kovin värikkäitä. Ei siis montaa eri väri, vaan hillitysti paria kolmea eri väriä, kuten tässä kuvassa.

Ihastelin alkuperäisväestön taidokkaita helmikoristeitaan. 

Kuvassa on pitkulaisilla helmillä kirjailtu  naisen puvun etukappale.

Ihmettelen, mistä he ovat näitä helmiä valmistaneet ja millä ne on värjätty? 

Muovisilta ne näyttävät, mutta ei tuohon aikaan ole ollut muovia. Tähän "ongelmaan" en ole saanut vielä vastusta, enkä tajunnut kysyä museossa.

Tai oikeasti se olisi mennyt niin, että mieheni olisi kysynyt. Oma kielitaitoni, ei olisi riittänyt niin pitkälle.

Napeilla koristeltu pieni tilkkutyö. Työ oli katon rajassa, joten en saanut oikein kunnon kuvaa, mikä tämä alun perin on ollut. Nappikoristelu oli mielestäni hauska idea.

Reissulla tuli nähtyä maailman suurin lehmä ja maailman suurin buffeli. Ne olivat lasikuidusta tehtyjä ja maalattuja, mutta pitihän ne käydä katsomassa. Amerikassa kun kaikki on suurta, sanotaan.  
Mieheni näki moottoritien reunassa mainoksen "Suurin tilkkutyö kauppa". Kauppa ei mainostanut itseään maailman suurimpana, mutta Midwestin (keskisen lännen) suurimpana. Googlasin paikan ja sillä halusin käydä.

Kauppa oli kyllä suurin tilkkukangas kauppa, jossa olen koskaan käynyt. Huoneita tuntui vain riittävän ja riittävän. Jokaiselle kangasmerkille oli varattu oma huone tai selkeästi oma iso osasto. Kankaat oli kauniisti ja houkuttelevasti aseteltu esille.  Huokailin ja kuljeskelin. Tämä paikka on tilkkuilijan taivas.

Valmiita malleja löytyi seiniltä ja niiden läheisyydestä valmiita pakkauksia töissä käytetyistä kankaista. Valmiita tilkkutöitä oli myös myytävänä. Tilkkutöitä oli myös vessassa (naisten vessassa 😃) ja isossa kahviossa kaupan eteisessä. Jostain syystä Mieheni istui kahviossa aika kauan, ensin kierreltyään hiukan kansani kauppaa.  Soin hänelle omaa aikaa somen seurassa mielihyvin!

Tässä olivat kaupan ostoskärryt.

Minä tyydyin koriin ja se oli kyllä aika täynnä kun kassalle asti pääsin. 

Tämä kauppa oli kyllä yksi  yksin  niistä lukuisista WOW paikoista, joita tällä lännen roadtripillämme koin.