tiistai 19. toukokuuta 2020

Mysteeri korona -peitto

Tänä keväänä tein elämäni ensimmäisen mysteeripeiton. Mysteripeitto tarkoittaa sitä, että peiton suunnittelijan Facebook ja/tai Instagram sivuilla ilmestyy säännöllisen ajoin ohje blokkiin, joka sitten tehdään. Blokkeja tehdään määrätty määrä, sillä suunnittelijalla on jo valmis peitto ja hän tietää miten monta kutakin blokkia tarvitaan. Jossain vaiheessa peittoa tehdessä saa tietää mihin järjestykseen tehdyt blokit tulevat. Idea on se, ettet blokkeja tehdessäsi tiedä millainen on seuraava blokki ja millainen työ on valmiina.

Olen katsellut näitä mysteeripeitto sivustoja monesti netissä, uskaltamatta kuitenkaan  ryhtyä itse ompeluun. Maaliskuussa eksyin Laundry Basket Quilts suunnittelijan sivuille ja siellä oli menossa tämän kevään mysteeripeitto projekti. Ohjeet olivat selkeät ja helposti ymmärrettävät. Eli hyvät kuvat englannin kielisen tekstin lisäksi. Projekti alkoi kiinnostaa.

Päätin, että uusia kankaita en lähde tätä työtä varten ostamaan, eli nyt kaivellaan laatikoita. Olin joskus kerännyt  pikku kukallisia kankaita, ajatuksena tehdä niistä jotain ja tässä se nyt oli  … se jotain. En omistanut täysin niitä värejä ja tummuusasteita mitä suunnittelija oli työhön ajatellut, mutta päätin, että näillä mennään mitä on.

Kerran viikossa ilmestyi uusi blokkimalli, mutta koska en aloittanut samaan aikaan kuin se alkoi ilmestyä netissä, olin hiukan jäljessä ja tein useamman blokin viikossa. Tämän mysteeripeiton suunnittelija näytti sivuillaan mihin kohtaan kulloinkin tehtävä blokki valmiissa peitossa sijoittuisi. Tältä näytti kun ensimmäinen kierros oli valmis. Peitosta näytti tulevan neliö.

Tämä tapa tehdä tilkkupeittoa imaisi minut pauloihinsa totaalisesti. Niin kunnolla, etten muistanut edes kuvia ottaa, siitä miten blokkikierrokset muokkaantuivat.

Suunnittelijan Facebook  ja Instagram sivuilla  alkoi näkyä  kuvia valmiista peitoista ja oma innostukseni kasvoi. Mutta sitten sivustoilta hävisivät blokkeihin tarvittavien osien mitat. Voi Rähmä! Ja tätä työtähän en jätä kesken, ajattelin. Siispä suunnittelijan kotisivuille tilaamaan valmisohje ja sen jälkeen kärsimätöntä odottelua milloin ohje putkahtaa postilaatikkoomme.

Ohje tuli onneksi viikon sisällä ja minä pääsin jatkamaan työn loppuun. Jos olisin hiukan tarkemmin tutkinut suunnittelijan nettisivuja, olisin löytänyt blogin, jossa näkyivät nuo kaipaamani mitat. Turhaa siis ostin mallin; lahjoitankin sen nyt sitten tilkkukiltamme arpajaisiin.
Valmiit blokit suunnitteluseinälläni odottamassa yhteen ompelua

Koska valmis tilkkupinta oli mielestäni melko pieni peitoksi, ompelin siihen leveät reunakaitaleet. Käytin samaa kangasta joissain blokin osissa ja  sain näin kulumaan tuon kankaan melkein loppuun. Blokkien teko ei kankaita paljon kulunut, valkoista kului eniten. Liekö mulla ollut liian monta vaihtoehtoa, kun tuntui ettei kangaskasa paljonkaan huvennut.













                                                                                   
Vielä on edessä taustakankaan ja vanun yhteen tikkaus ja reunakaitaleen ompelu. Kankaat on jo  valittu. Pikkukukallinen kangas kuvan yläreunassa on taustakangas ja valkoinen, jossa liloja kukkasia ,on reunakantti.

Sitten onkin meikäläisen `virallinen` Korona- peitto valmis.

Eikä mysteeripeitot tähän loppuneet. Olen liittynyt Claudia mysteries quilt -ryhmään, jossa ilmestyy kuukauden ensimmäisenä päivänä uusi blokki. Viisi erilaista blokkia on tehtynä. Joitain on tehty kaksi kappaletta, joitain kahdeksan. Enkä hakenut kaupasta (tai siis tänä aikana niitä tilataan netistä !) uusia kankaita. Laatikossa olleilla mennään taas.



3 kommenttia:

  1. Hienot kankaat on kaapistasi löytynyt tähän mysteeriin:) Tein sen myös mutta kankaat piti hankkia kaupasta. Laatikoissani on vaikka kuinka paljon kankaita mutta sopivia tähän ei mielestäni ollut;)
    Claudias mysteries quilt-työ on myös listallani. Siihen olen käyttänyt kankaat varastostani, mitään uusia en ole ostanut.
    Edellisessä postauksessasi oleva lintutyö on aivan ihastuttava!!!

    VastaaPoista
  2. Upea peite! Tykkään väreistä, tulee nostalginen fiilis, mummini suosi samoja sävyjä. Kaunista.

    VastaaPoista
  3. Onpa kiva! Valkoinen tausta sopii hienosti kukkakankaiden kaveriksi ja nostaa ne kauniisti esille.

    VastaaPoista

"Joka lapsia hellii ja leirillä kellii..."

Kovin on ollut hiljaista tällä blogissa viime aikoina. USA:n koti pakattiin konttiin joulukuussa ja viikkoa ennen joulua palattiin koti-Suom...