tiistai 26. helmikuuta 2019

Ompelutilaus

Kun mieheni pyytää minua ompelemaan hänelle jotain, niin sen myös teen. Oli sitten kyseessä jokin vaate tai vaikka kitaran vahvistimen suojapussi. Itse toteutukseen voi mennä hiukan aikaa, mutta pyrkimys on toteuttaa pyynnöt. Nyt tuli pyyntö, joka ei Suomessa ei olisi tullut mieleenkään ommella.

Täällä Amerikassa työpaikoilla ei ole järjestettyä työpaikkaruokailua, kuten Suomessa monella työpaikalla on. Työntekijät käyvät lounaalla läheisessä pikaruokapaikassa tai sitten tuovat kotoa eväät. Pikaruoka ei ole pitkän päälle terveellisin vaihtoehto, joten mieheni kuljettaa eväät työpaikalleen. Siinä onkin ollut tällä homemakerillä opettelemista, että ruokaa täytyy valmistaa sen verran enemmän, että siitä riittää seuraavan päivän lounasevääksikin. Suomessa me molemmat käytimme työpaikkojemme työpaikkaruokaloita ja söimme päivittäin lounaamme niissä.

Miehen tilaus oli Lunch bag eli lounaskassi. Jollainhan ne eväsrasiat täytyy työpaikalle kuljettaa ja sieltä pois. Tietokonelaukku on siihen tarkoitukseen liian pieni.

Siispä Pinterestiin katsomaan, millainen on lounaskassi. Löytyi monenlaisia ja yhteen malliin löytyi jopa mitat ja ohjeet … espanjaksi! Mitat oli ilmoitettu senttimetreinä, vaikka tottuneena tilkkulijana ei tuumienkaan käyttö olisi tuottanut ongelmia. Ohjeessa oli onneksi paljon kuvia, sillä tuo espanja ei oikein vielä taivu! Muistin, että Suomesta tulevien kankaiden mukana tulee yksi kitarakangas, joka oli jollain kangaskauppa reissulla jäänyt käteeni, jotenka suunnitelmat olivat valmiit. Ompeluissa ja tilkkutöissä olen huomannut, että hyvin suunniteltu on todellakin jo puoliksi tehty.




Kun sitten tavarat saapuivat ja olin saanut ompeluhuoneeni kuntoon, alkoi kassin toteutus. Ensin tein kokeiluversion kirpparilta ostetusta, ei niin miehisestä, kukkakankaasta. Kokeilin tekniikoita ja sovittelin kokoa. Hyvältä vaikutti. Varsinaisen kassin ompelussa ei aikaa kulunut kuin iltapäivä.




Kassin vuoreen laitoin yllätyksen. Suomesta tulleen lipaston laatikko ei
auennut kunnolla. Kun sitten aloimme tutkia asiaa tarkemmin, löytyi laatikon takaa keskimmäisen tyttäremme isälleen antama joululahjapussi, johon oli kirjailtu teksti, "Iskä". Irrotin tilkun, johon teksti oli kirjailtu ja ompelin sen lounaskassin sisäpuolelle. Teksti ei oikein sopinut rock henkisten kitaroiden kanssa kassin ulkopuolelle, mutta sisällä se muistuttaa jostain suuremmasta. Eihän se isyyskään tässä iässä enää ulospäin näy, kuten ei äitiyskään. Tällä hetkellä vanhemmuus on enemmän mielentila, varsinkin kun lapset asuvat maapallon toisella puolella.





Lunch bagin tilaaja oli tyytyväinen valmiiseen kassiin! Seuraavaan ompelupyyntöön on jo kangaskin hankittu; alligaattorin nahkajäljitelmä 😏. Hän itse osti sen läheisestä kangaskaupasta. Mikä siitä valmistuu, selviää aikanaan!

1 kommentti:

  1. Tuolle bagille voisi antaa nimeksi "Ain soittain työtäs tee". Onpa kiva kitarakangas! Jäänpä odottelemaan alligaattoriompeluksia :D

    VastaaPoista

"Joka lapsia hellii ja leirillä kellii..."

Kovin on ollut hiljaista tällä blogissa viime aikoina. USA:n koti pakattiin konttiin joulukuussa ja viikkoa ennen joulua palattiin koti-Suom...