Tilaus: isoisälle muistopeitto

Kesällä ennen kuin lähdimme Suomeen, Mieheni työkaveri kysyi, voisinko tehdä vanhoista college puseroista muistopeiton. Puserot olivat hänen vaimonsa isoäidin ja toiveissa oli saada niistä tilkkupeitto vanhalle isoisälle. Lupasin tehdä peiton ja palata asiaan, kun olemme palanneet Suomesta.

Syyskuun lopussa minulle sitten tuotiin 7 kpl pestyjä ja silitettyjä paitoja. Paidat olivat Sycamoren kurpitsafestareiden  mainospaitoja. (Sycamore sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Genevasta länteen) Mieheni työkaveri kertoi, että isoäiti oli rakastanut kotipaikkansa kurpitsafestareita ja kurpitsoita yleensä.

Leikkelin paitojen painatukset ja silitin niiden taakse tukikankaat. Kehystin paitojen kuvat kurpitsa kankaalla ja aloin suunnitella peittoa suunnitteluseinälleni. Paitoja oli liian vähän, jotta peitosta olisi tullut hyvän kokoinen torkkupeitto. Niinpä tein paitablokkien väleihin kurpitsa ja maissi blokkeja tilkkutyökankaista. Näin sain suurennettua peiton kokoa. Peiton vuorikankaaksi valitsin miehisen vihreä-mustan ruutuflanellin, olihan peiton saaja iäkäs isoisä.

Peitto oli sen verran suuri, etten alkanut sitä itse tikkaamaan vaan vein sen Twisted Stitch liikkeeseen tikattavaksi. Samassa liikkeessä tikkautin Tyttäreni Star Wars peiton keväällä. Tikkaukseen meni aikaa noin viikko. Sitten oli vuorossa reunan kanttaus ja peitto oli valmis. Peiton taakse ompelin tällaisen nimilapun.

Yksi Mieheni työkaverin tuomista collegepuseroista ei värimaailmaltaan sopinut peittoon. Pusero oli kuitenkin ollut isoäidin lempipusero ja siksi tärkeä myös isoisälle. Niinpä ompelin siitä tyynynpäällisen. Puserossa oli vatsan kohdalla tahra, jonka ensin ajattelin peittää jollain. Mieleeni kuitenkin tuli kysymys, mistä tuo tahra on syntynyt? Isoäiti on valmistanut ruokaa miehelleen ja perheelleen, eli osoittanut rakkautta ja huolenpitoa perhettään kohtaan. Siispä tuo tahrakin on osoitus Isoäidin rakkaudesta. Tahra sai siis jäädä paikalleen. 

Tyynyn lisäkankaana käytin Suomesta tuotua kierrätyskangasta (sopi tyyliltään paidan kanan askeleisiin) ja nappeja, jotka olin irrottanut kirpputorilta ostetusta pussilakanasta. 

Peitto ja tyynynliina tullaan hakemaan tänään. Toivottavasti peiton saava Isoisä on tyytyväinen.

Muistopeiton kurpitsa ja maissi blokeista jäi tilkkuja, jotka hyödynsin tähän kaitaliinaan. Olin nähnyt netissä kuvan tästä blokkimallista ja ajattelin kokeilla sitä. Samalla sain kokeilla edellisessä blogissani kertomaani tilkkuleikkuria. Sabluunalla leikkasin kolmioita, jotka yhdistin keskenään. Suoria kaitaleita leikkasin sabluunalla jo tuohon muistopeittoonkin.

Tällä kertaa tyydyin kokeilussani tällaiseen pieneen työhön!

Muistopeiton isosta kurpitsablokista tein ensin kokeiluversion ja se löysi lopulta paikkansa ulko-ovestamme. Keväällä siihen tekemäni  Amerikan lippu sai siirtyä syrjään, vaikka Korona epidemia ei  olekaan vielä ohi. Nyt on kurpitsoiden aika ja sen huomaa.